Jari-Pekan historia 

1970: Uusi valtatie avataan Suonenjoen kautta Kuopioon

Siellä, missä Jari-Pekka Hankasalmi tänä päivänä sijaitsee, ei ollut ennen vuotta 1970 suoraa tietä Suonenjoelle. Kuopioon ajettiin silloin Jyväskylästä Konneveden ja Rautalammin kautta. Jari-Pekan ollessa 5-vuotias, nykyisen huoltoaseman kohdalta avattiin uusi 9 tie suoraan Suonenjoen kautta Kuopioon. Tämä uusi valtatie 9 mahdollisti liikenneaseman perustamisen. 

1989: Jari-Pekka Hankasalmi rakennetaan 

Hankasalmen ja Suonenjoen välillä menevän valtatie 9 varresta ei löytynyt yhtään liikenneasemaa, ja pysähdyspaikkojakin oli vähän. Jari-Pekka Koponen yhdessä veljiensä Timon ja Tenhon sekä isänsä Pekan kanssa päättivät perustaa välille liikenneaseman. 

Maalaiskotinsa tuvassa he pohtivat, minkä nimen he antaisivat liikenneasemalle. Tuohon aikaan Suomessa oli monta tuuleen viittaavaa liikenneaseman nimeä, joten perhe oli yhtä mieltä siitä, että heidän tulevan liikenneaseman nimi olisi jonkun erisnimi. He päätyivät Jari-Pekkaan, jolle tulisi 55% % osakkeista. Loput 45 % Tenho, Timo ja Pekka jakoivat keskenään. 

Kun rakennuslupa saatiin, rakennustyöt alkoivat. Liikenneaseman rakensivat Tenho, Jari-Pekka ja Pekka yhdessä paikallisten rakennusammattilaisten kanssa. Kauniin liikenneaseman suunnitteli arkkitehti Annukka Aaltonen Suunnittelutalo S. Anttila Oy:stä. 

Samaan aikaan perhe kävi neuvotteluja Kesoilin kanssa siitä, saavatko he luvan rakentaa mittarikentän mittarit 45 asteen kulmaan vallalla olevan 90 asteen sijasta. Asettelemalla mittarit 45 asteen kulmaan autoilijat pääsisivät helpommin ajamaan mittarikentälle ja sieltä pois, vähemmillä ratin kääntämisillä. Tämä oli kuitenkin ennenkuulumatonta, sillä kukaan Suomessa ei ollut tehnyt vastaavaa. Jari-Pekka ja Pekka joutuivat lähtemään Kesoilin pääkonttorille Tampereelle neuvottelemaan asiasta. Lopulta he saivat luvan ja rakensivat mittarikentän haluamallaan tavalla, mikä teki heistä edelläkävijöitä: myöhemmin 45 asteen kulmaan asetellut mittarikentät yleisyivät toimivuutensa ansiosta.  

1990: Jari-Pekka Hankasalmi avaa ovensa juhannuksena

Jari-Pekka Hankasalmi avasi ovensa juhannusaattona 1990. Liikenneasema työllisti omistajien lisäksi 12 ihmistä. 

Jari-Pekka Hankasalmi oli Suomen ensimmäinen iso liikenneasema, joka oli täysin raitis. Tuohon aikaan julkisissa tiloissa sai polttaa sisällä, joten Jari-Pekan linjaukset, joiden mukaan aseman sisällä ei saanut polttaa eikä siellä myydä tupakkatuotteita, teki Jari-Pekasta nopeasti tunnetun: viikon sisällä avaamisesta Oulussa asti huhuttiin uudesta ja omaperäisestä asemasta, joka sijaitsee Hankasalmen Nälkämäessä. 

Nälkämäen nimi tulee nälkävuodesta 1868, jolloin tietä tehtiin ruokapalkalla. Yli sata vuotta sen jälkeen, Jari-Pekka Hankasalmi alkoi palvelemaan ruokailijoita samalla mäellä. Raittiista Jari-Pekasta syntyi kuuluisa brändi. Koposen perheelle se merkitsi Koposen sitä, että heidän kristillinen vakaumuksensa oli synnyttänyt toimivan liikeidean. 

1991 ja 1992: Devalvaatiot ja eloonjäämistaistelu

Poliittisten päätösten seurauksena Suomen markka pakkodevalvoitiin marraskuussa 1991. Devalvaatiolla tarkoitetaan valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa muihin valuuttoihin. Sen avulla pyritään parantamaan kilpailukykyä ja saada vientiteollisuus vetämään, koska valuutan arvon laskiessa vientituotteet halpenevat.

Markka päästettiin lopullisesti kellumaan 8. syyskuuta 1992. Kelluva valuuttakurssi tarkoitti sitä, että markan arvo määräytyi jatkossa kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Juuri perustetulle Jari-Pekka-liikenneasemalle devalvaatio tarkoitti sitä, että yhdessä yössä aiemman velan päälle tuli yli puolitoista miljoonaa markkaa lisää velkaa kurssinmuutosten myötä. Koposten perheen kotitila oli panttina pankille, joten perhe meinasi menettää kaiken omaisuutensa devalvaation vuoksi. Alkoi eloonjäämistaistelu. 

1995: Pankkineuvottelut ja kasvun aika oman hyvän ruoan voimalla

Vuosien taistelun jälkeen myynnit lähtivät voimakkaaseen kasvuun 1995. Voimakas kasvu sai pankit uskomaan liiketoimintaan, mikä avasi ovet lainasopimusta uudelleenneuvotteluun. Jari-Pekka neuvotteli pankkien kanssa uudet pitkät lainaohjelmat Suomen valuutassa aiempien devalvoituneiden ulkomaisten lainojen tilalle. 

Uudet sopimukset olivat merkittävä käännekohta eloonjäämistaistelussa. Jari-Pekka selvisi ja 90-luvun laman jälkeen kauppa alkoi käydä vilkkaasti. Vahvinta osaamista oli Jari-Pekan tarjoama kotoisa ruoka: aamiainen, seisovan pöydän lounas, à la carte ja yöruoka, joiden suosio jatkoi kasvuaan. 

1998: Kesoilista Nesteeksi

Vuonna 1998 Nesta osti Kesoilin ja päätti luopua Kesoil-brändistä Suomen teiden päällä. Kaikki aiemmat Kesoil-asemat muuttuivat Neste-asemiksi, eikä Jari-Pekka ollut poikkeus. Samana vuonna Jari-Pekkaan tuli K-ruokakauppa, joka oli auki 24 h. Ympäri vuorokauden auki oleva ruokakauppa oli merkittävä asia hankasalmelaisille, joilla ei vastaavaa ollut. 

2000: Pohdinnassa laajentaminen

Jari-Pekka tuli 2000-luvun vaihteen yli oman hyvän ruokansa ja ystävällisen palvelunsa voimalla. Alettiin pohtimaan, voisiko Jari-Pekan oman brändin ja palveluiden alle tulla myös muita ruokabrändejä. Asia jäi hautumaan. 

Koko ajan mielessä oli myös mahdollisuus laajentumisesta. Pohdinnassa oli, voisiko Jari-Pekan brändi ja liikeidea toimia myös muualla kuin valtatie 9 varrella Jyväskylän ja Kuopion välillä. 

2002: Jari-Pekka Hartola perustetaan 

Vuonna 2002 Jari-Pekka osti Neste Hartola Puolimatkan valtatie 4:n varrelta. Aiempaan huoltoasemaan tehtiin laajennus ja se muutettiin Jari-Pekka Hartola -liikenneasemaksi. 

Jari-Pekan laajentuminen toiselle paikkakunnalle ja eri maakuntaan oli oivallinen paikka nähdä, miten liikeidea toimii uudessa paikassa. Jari-Pekka Hartolan avattua ovensa entisen huoltoaseman asiakasmäärät nousivat nopeasti, ensin kaksinkertaiseksi ja siitä edelleen. Kiitollisin mielin Jari-Pekka sai alkaa palvelemaan paikallisia ja matkailijoita vahvalla liiketoiminnalla yhdellä Suomen pääväylillä. 

Jari-Pekka-liikenneasemien vahvat brändit ja palveluiden monipuolisuus houkuttelivat asiakkaita sisään. Palveluissa ja tarjonnassa huomioitiin erityisesti takapenkin matkustajat, jotka usein määrittävät, missä pysähdytään. Koko perheen huomioiva palveluvalikoima johti siihen, että erityisesti perheiden pysähdykset lisääntyivät loma-aikoina Jari-Pekoissa. 

Jari-Pekan brändiä vahvistettiin entisestään kouluttamalla tiimiläisiä. Sekä Hankasalmella että Hartolassa tiimit vahvistuivat ja omaksuivat Jari-Pekan arvoja ja kulttuuria, mikä vahvisti asemien yhtenäisyyttä. Ihmiset tulivat tietoiseksi kahdesta liikenneasemasta, joiden liiketoiminta oli yhtenäistä ja tunnistettavaa. 

2005: Oman ruoan rinnalle tulee Kotipizza

Pohdinnat ruokabrändien tuomisesta osaksi Jari-Pekkojen omaa tarjontaa tulivat päätökseen vuonna 2005, kun Jari-Pekkoihin tuli kotimaiset Kotipizzat. Oman kotoisan lounaspöydän ja à la carte -annosten lisäksi tulleet pizzat monipuolistivat entisestään Jari-Pekkojen ruokapuolen tarjontaa. 

2007: Suomi linjaa savuttomat sisätilat ja Jari-Pekat menettävät yhden kilpailueduistaan 

Jari-Pekat tunnettiin savuttomista sisätiloistaan, jotka olivat myös yrityksen kilpailuetu. Vuonna 2007 Suomessa rajoitettiin ravintoloissa tupakointia merkittävästi niin, että tupakointi sisällä oli sallittua vain tupakkakopeissa. Puhdas sisäilma tuli muihinkin liikenneasemiin. 

Kilpailuedun menetettyään Jari-Pekat halusivat vahvistaa ruokatarjontaansa entisestään ja lyöttäytyä yhä useampien parhaimpien pikaruokamerkkien kanssa yhteen. 

2009: Hesburger tulee Jari-Pekkoihin

Vuosikymmenet osoittivat, että tien päällä markkinatilanne oli jatkuvassa murroksessa. Jari-Pekoissa haluttiin vastata jälleen uuteen tarpeeseen, joita matkailijoilla oli: nopeaa pikaruokaa, jota on helppo syödä vaikka autossakin. 

Niinpä Jari-Pekkoihin tuli vuonna 2009 kotimainen pikaruokaketju Hesburger. Hesburgerin saapuminen muutti ihmisten mielikuvaa Jari-Pekoista ja teki niistä entistä suositumpia: ihmiset tiesivät, että parhaat brändit palvelivat siellä sekä taukoa pitäviä että matkaa jatkavia ruokailijoita. 

2012: Jari-Pekka Joroinen perustetaan

Vuonna 2011 tuli ajatus laajentua Nesteen kanssa toiselle Suomen pääväylälle, valtatie 5:lle. Valtatien varrella Joroisissa oli Ufo Union- kahvila, jonka kanssa tehtiin kaupat ja uuden Jari-Pekan rakentaminen alkoi. Vuoden 2012 toukokuussa kolmas Jari-Pekka, Jari-Pekka Joroinen avasi ovensa. 

Ympäri vuorokauden auki olevat Jari-Pekka Joroinen yhdessä Hankasalmen ja Hartolan kanssa muodostivat huomattavan läsnäolon Suomen valtateillä. Jari-Pekka Joroisten avattua ovensa Jari-Pekkojen tunnettuus kasvoi entisestään ja Jari-Pekat saivat palvella jo 1,5 miljoonaa maksavaa asiakasta vuodessa.

2014: Subway tulee Jari-Pekkoihin 

Jari-Pekan omat kahvilatuotteet ja Hesburger palvelivat hyvin niitä asiakkaita, jotka kaipasivat välipalaa tai ruokaa nopeasti ja niin, että sen pystyy syömään myös autossa. Hesburgerin lisäksi Jari-Pekat halusivat tarjota toisenkin vaihtoehdon lämpimäksi, helposti mukaan otettavaksi pikaruoaksi. Vuonna 2014 Jari-Pekkoihin tuli kansainvälinen pikaruokaketju Subway. 

2015: Finnmarin sisustusmyymälät tulevat Jari-Pekkoihin

Tien päällä markkina pysyi muutoksessa ja toi tarpeen lahjatavarakaupalle. Jari-Pekat halusivat palvella myös niitä paikallisia ja matkailijoita, jotka kaipasivat lahjatavaroita erilaisia merkkipäiviä varten ja jotka halusivat sisustaa kotejaan ja mökkejään. 

Vuonna 2015 Finnmari tuli Jari-Pekka Joroisiin ja myöhemmin Hankasalmelle ja Hartolaan. Jari-Pekat olivat onnistuneet vastaamaan kysyntään ja kauppa lähti menemään hyvin. Tilintarkastajakin ihmetteli, miten uusi liiketoiminta-alue alkoi tuottamaan.

2019: Ensimmäiset sähkölatauspisteet saapuvat

Vuosien 2016-2019 aikana sähköautot alkoivat yleistymään Suomessa aiempaa voimakkaammin uusien ladattavien hybridimallien myötä. Markkinatilanne muuttui jälleen ja sähköautoilijat tarvitsivat paikkoja, joissa he voisivat ladata autojaan. Kaikkiin Jari-Pekkoihin tuli Recharge-sähkölatauspisteet vuonna 2019 ensimmäisten joukossa Suomessa. 

2020: Suomessa julistetaan poikkeustilanne koronaviruspandemian vuoksi

Maaliskuun 16. päivänä vuonna 2020 Suomessa julistettiin poikkeustilanne koronaviruspandemian vuoksi. Siitä alkoi aika, joka tulisi olemaan Jari-Pekan historian toisiksi pahin. Ensimmäistä sijaa pitää edelleen devalvaatiot. 

Poikkeustilanteen julistus johti rajuihin rajoituksiin: ravintolat eivät saaneet myydä ruokaa enää muuta kuin takeaway-annoksina ja liikkumista rajoitettiin. Säädökset ravintolassa syömiseen muuttuivat yhtenään niin, että välillä ruokaa tuli myydä vain takeawayna ja välillä rajoitetusti sisällä nautittavina. 

Vaikeista ajoista huolimatta Jari-Pekat olivat täysin auki 24 tuntia vuorokaudessa, mikä oli harvinaista Suomen liikenneasemien joukossa. Erityisesti ammatikuljettavat arvostivat, että heitä palveltiin myös pahimpina aikoina. 

Poikkeustilanteen helpottaessa Venäjä aloitti täysimittaisen sodan hyökkäämällä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Sota vaikutti lainan korkoihin ja euribor nousi jopa 4 %. Korkojen lisäksi sota vaikutti sähkön hintaan, joka nousi Suomessa noin neljänneksen, 25 %. Vaikutukset näkyivät suoraan Jari-Pekkojen tulokseen, mutta Jari-Pekka-konserni säilyi joka vuosi voitollisena niistä huolimatta. 

2023 ja 2024: Neste- ja Tesla-sähkölatauskentät tulevat

Korona muutti Suomea pysyvästi. Neljän vuoden jälkeenkään liikennemäärät eivät ole palautuneet samalle tasolle, millä ne olivat ennen poikkeustilaa. Muuttunut tilanne vaatii edelleen vahvoja tehostustoimia kaikilta liikenneasemilta. 

Vuoden 2021 sähköautojen myynti lähti nopeaan kasvuun Suomessa, kun valtion tuet ja 

autoteollisuuden panostukset tekivät niistä entistä houkuttelevampia. Vuonna 2023 sähköautojen osuus uusista autoista nousi yli 30 prosenttiin. Jari-Pekat halusivat palvella sähköautoilijoita tehokkailla sähkölatauskentillä.

Vuonna 2023 Recharge-sähkölatauspisteiden lisäksi Jari-Pekkoihin tulivat Neste-sähkölatauskentät. Vuonna 2024 Jari-Pekkoihin tuli myös Teslan sähkölatauspisteet. 

2024: Jari-Pekasta tulee 3. sukupolven perheyritys

Jari-Pekka on tarinansa alusta asti ollut 2. sukupolven perheyritys, sillä veljekset Jari-Pekka, Tenho ja Timo perustivat liikenneaseman yhdessä isänsä Pekan kanssa. Vuonna 2024 Jari-Pekoista tuli 3. sukupolven perheyritys Jari-Pekan tyttären tullessa mukaan Jari-Pekka konsernin kehitystyöhön yhdessä puolisonsa kanssa. 

2025: Faast-sähkölatauskenttä tulee Joroisiin ja Jari-Pekan tarina jatkuu

Jari-Pekat jatkoivat kehitystään sähköautoilijoiden tehokkaassa palvelemisessa. Vuonna 2025 Jari-Pekka Joroisiin tuli sähkölatauspisteen ja muiden sähkölatauskenttien lisäksi myös Faast-sähkölatauskenttä, mikä tekee Jari-Pekka Joroisten sähkölatauskentästä yhden Suomen tehokkaimmista. 

Jari-Pekan matka jatkuu. Tarinan alussa Jari-Pekassa oli 12 tiimiläisiä ja vuonna 2025 heitä on yli 100. Koposten perhe on kiitollinen Taivaan Isälle, että Jari-Pekan tarina on jatkunut jo 35 vuotta, ja he pyytävät viisautta löytää edelleen ne ratkaisevat liikkeet, jotka mahdollistavat eteenpäin menevän ja kannattavan liiketoiminnan tien päällä.